Mieli on kuin majatalo. 

Saapumisia ja lähtöjä on runsaasti joka päivä: onni, masennus, kataluus ilmentyvät tietoisuudessa kuin yllätysvieraat.

Toivota tervetulleeksi, vaihda kuulumiset, vilkuta hyvästiksi, vaikka ovellesi saapuisi joukko suruja, jotka julmasti pyyhkäisevät huonekalut talostasi.

Kohtele kuitenkin vierailijaa kunnioittavasti. Hän voi kirkastaa sinulle jonkin aivan uuden ilon.

Synkkä ajatus, häpeä, pahansuopuus; tervehdi heitä kaikkia ovella nauraen ja kutsu heidät sisään.

Kohtaa tulijat kiitollisena, sillä heidät on lähetetty jostakin tuolta puolen Sinulle oppaiksi.

-Rumi-

(suom. Marjut Forsell ja Juhani Laakso)

Lue lisää mielen majatalosta blogitekstistä:

Minäkö terapiaan?

Mielen hyvinvointia tukee läheisiltä saatu tuki. Jos hyvin käy, meillä onkin ympärillämme ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa riittävästi tunteita ja ajatuksia niin, että oma olo helpottuu tai uusia näkökulmia avautuu.

On kuitenkin tilanteita, jolloin myös ulkopuolinen tuki on tarpeen. Ehkä sinulla ei ole lähelläsi ihmisiä, joille koet voivasi jakaa kaikkein syvimmätkin tuntosi, tai et eri syistä johtuen halua jakaa niitä heille.

 Terapeutin kanssa saat tulla näkyväksi kokonaisena kaikkein vaikeimpienkin ajatusten ja tunteiden kanssa, sillä ammattilaista ei tarvitse suojella miltään.

Tutkimme yhdessä ajatuksia, tunteita, kehon reaktioita ja mahdollisia suojamekanismejasi, jotka voivat osaltaan rajoittaa hyvinvointiasi, sekä mietimme konkreettisia askeleita kohti omannäköistäsi ja arvojesi mukaista elämää. 

Terapiassa muutosta tuovia tekijöitä voi olla useita: jo pelkästään asioista ääneen puhuminen toisen kanssa voi tuoda oivalluksen hetken, jolloin jokin liikahtaa eteenpäin. Toiseksi, monet mielen hyvinvointiin vaikuttavista asioista ovat aivan konkreettisia mielen taitoja, joita voi harjoitella, jolloin "taitolihas" vahvistuu ja aivoissa muodostuu uusia aivoratojen välisiä yhteyksiä. Kolmantena muutostekijänä käytän myös mielikuvaharjoitteita, jotka ovat monesti voimallisia kokemuksia. 

Kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen hetket itsessään ovat meille kaikille tärkeitä hyvinvointia lisääviä tekijöitä.

Vaikeistakin aiheista voi puhua ja selviytyä. Esimerkiksi perhe-elämän, parisuhteen ja vanhemmuuden haasteet, päihteet ja väkivalta voivat olla raskaita taakkoja, joista on totuttu vaikenemaan. Työni kautta olen tottunut käsittelemään näitäkin aiheita ja tiedän, että kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin.

Mitä on kognitiivinen terapia?

Kognitiivinen terapia perustuu aktiiviseen ja tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Tutkimme yhdessä ajatuksia, tunteita, ydinuskomuksia, toimintaa, kehon reaktioita ja sitä, millaisia merkityksiä olet oppinut antamaan asioille - ja miten nämä kaikki vaikuttavat toisiinsa.

Parhaassa tapauksessa terapian tuloksena on löytynyt aitoa yhteyttä omaan itseen, jolloin ihminen voi olla levollisesti läsnä kaiken sen kanssa, mitä hänessä sisäisesti tapahtuu. Se luo turvan, joka on elämälle kantava pohja.

Tunnelukot - lasit joiden läpi katsomme maailmaa

Tunnelukoiksi kutsutaan elämän aikana opittuja uskomuksia, jotka tiedostamattomina vaikuttavat elämässämme ja ihmissuhteissamme monin haitallisin tavoin.

Ne ovat kuin lasit, joiden läpi katsomme maailmaa: "Näinhän asiat ovat. En ole rakastettava, en riitä, minun pitää aina olla mieliksi muille, jotta voin tulla hyväksytyksi."

Onneksi näitä "laseja" on mahdollista muuttaa ja oppia tilalle terveempiä uskomuksia itsestä, muista ja maailmasta! 

Taitavasti tunteiden kanssa - myös vaikeat tunteet kuuluvat elämään

Oletko joskus haaveillut elämästä, jossa ei olisi surua, vihaa tai pelkoa? Vaikeat tunteet ovat kehollisestikin hankalia kokea, siksi niitä on totuttu kutsumaan "negatiivisiksi": suru painaa koko olemuksen raskaaksi, pelko saa suojautumaan ja käpertää kasaan, vihan voimakkuus voi tuntua olevan liikaa. 

Todellisuudessa kaikilla tunteilla on yhtä lailla tärkeitä tehtäviä, ja tunteiden pois työntäminen lisää lopulta kärsimystä.

Tunnetaidot ovat kuitenkin nimenomaan taitoja, joita voi ja kannattaa harjoitella. Harva meistä on saanut oppia niitä lapsena, mutta onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä tutustua omiin tunteisiin ja tarpeisiin!